Kartta suurenee sitä klikkaamalla!
Ne kunnat, jotka kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen, on merkitty karttaan sinisellä.
Raidoitetut alueet ovat niitä
maakäräjiä tai alueita, jotka kuuluvat suomen, saamen tai meänkielen
kielen hallintoalueeseen.
Meänkielen, saamen ja suomen hallintoalueet
Seuraavassa luetellaan eri hallintoalueisiin kuuluvat kunnat. Muut kunnat voivat tehdä hakemuksen hallintoalueeseen liittymisestä.
Suomen kielen hallintoalue
Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Gävle, Göteborg, Haaparanta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Jällivaara, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Tukholma, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Uumaja, Västerås, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
Suomen kielen hallintoaluekuntien tiedottajien yhteystiedot
Saamen kielen hallintoalue
Arjeplog, Arvidsjaur, Berg, Dorotea, Härjedalen, Jokkmokk, Jällivaara, Kiiruna, Krokom, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund.
Meänkielen hallintoalue
Haaparanta, Jällivaara, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå. |
|
Ruotsin Kielineuvosto informoi näin oikeudestamme käyttää kansallista vähemmistökieltä:
Oikeus käyttää kansallista vähemmistökieltä
Ruotsin kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisyhteyksissä. Tällä sivulla on tietoa kielellisistä oikeuksista ja vaatimuksista, joita omalle kunnalle ja muille viranomaisille voi asettaa.
1. tammikuuta 2010 Ruotsissa tuli voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kansallisia vähemmistöjä ovat sen mukaan juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaakson suomenkieliset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani, saame, suomi ja meänkieli.
Kaikkia kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä
Laissa sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oltava oikeus oppia omaa vähemmistökieltään ja kehittää ja käyttää sitä. Viranomaisten on kuunneltava kansallisia vähemmistöjä ja otettava huomioon niiden kielelliset tarpeet.
Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa kansalliseen vähemmistöryhmään kuuluvan oikeuksista katsomatta siihen, mitä vähemmistökieltä hän puhuu tai missä päin Ruotsia hän asuu.
Meänkielen, saamen ja suomen oikeudet ovat erityisen
vahvat
Erityisen vahvat oikeudet on niillä, jotka puhuvat meänkieltä, saamea tai suomea ja asuvat hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa. Sivun lopussa on luettelo, josta näkee, kuuluuko oma asuinkunta hallintoalueeseen.
Jos asuinkunta kuuluu hallintoalueeseen, on yhteydenpidossa viranomaisten kanssa oikeus käyttää omaa kieltään. Viraston on annettava vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti kielellä, jota asiakas itse on käyttänyt.
Asuinkuntaansa voi pyytää järjestämään lasten- ja vanhustenhoidon joko kokonaan tai osittain meänkielellä, suomeksi tai saamen kielellä.
Jos asuinkunta on Arjeplog, Haaparanta, Jokkmokk, Jällivaara, Kiiruna, Pajala tai Ylitornio, oikeus käyttää vähemmistökieltä koskee myös yhteydenpitoa tuomioistuimiin.
Vaikka asuinkunta ei kuulu hallintoalueeseen, voi viranomaisilta pyytää, että saa meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä vanhustenhoitoa, jos käytettävissä on samaa kieltä puhuvia työntekijöitä. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että kielitaitoista henkilökuntaa on siellä, missä sitä tarvitaan.
Asuinpaikkaan katsomatta on valtiopäivien oikeusasiamiehille, oikeuskanslerille, vakuutuskassaan, verovirastoon ja syrjintäasiamiehen virastoon aina voitava kirjoittaa meänkielellä, saameksi ja suomeksi.
Näiden puoleen voi kääntyä
Jos asuinkunta tai muut viranomaiset eivät näytä noudattavan lakia, voi yhteyden ottaa Tukholman läänin lääninhallitukseen tai Saamelaiskäräjiin, joiden tehtävänä on huolehtia siitä, että lakia noudatetaan. Saamelaiskäräjät vastaavat saamen kielestä ja Tukholman lääninhallitus muista kielistä.
Tukholman lääninhallituksen vähemmistöasiain yksikkö
(Enheten för minoritetsfrågor vid Länsstyrelsen i Stockholms län)
Puh. 08-785 40 00
Saamelaiskäräjät (Sametinget)
Puh. 0980-780 30
Päivitetty 10. tammikuuta 2012 /Kielineuvosto |
| |
| |
| |
Haastatteluja |
Neuvonpito on keskeistä vähemmistöpolitiikassa, sanoo Lennart Rohdin, ja kehottaa jokaista vähemmistöjen etujen ajajaa olemaan sekä kärsimätön että kärsivällinen |
Lennart Rhodin |
Mitä pidempään juttelen Lennart Rohdinin, Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöyksikön johtajan kanssa, sitä enemmän vahvistuu vaikutelma siitä että edessäni todellakin istuu ”Herra Vähemmistölaki”. Hänen ja hänen neljän työtoverinsa tehtävänä on yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa valvoa kuinka vähemmistölakia noudatetaan. Ei ihan mikä tahansa pikkutehtävä!
Lue koko haastattelu! |
|
|
Raimo Pärssinen – suomalaisuuden tulisielu pienessä ja suuressa, Hoforssin rautatehtaalta Ruotsin valtiopäiville |
Raimo Pärssinen (s) |
– Elämme kummallisessa maailmassa, sanoo valtiopäiväedustaja Raimo Pärssinen (s) ensimmäiseksi kun istahdamme hänen työhuoneeseensa, josta on näkymä Riddarholmenille. Kummallista tässä tapauksessa on se, että hän ei saanut parantaa suomen kielen taitoaan valtiopäivien tuella vaikka halusi. Jos kysymyksessä olisi ollut englanti, saksa tai ranska, hän olisi saanut parantaa kielitaitoaan näissä kielissä. Mutta Raimo Pärssinen ei selvästikään ole tyyppiä, joka antaa periksi.
Lue koko haastattelu! |
|
|
