Ulkosuomalaisparlamentti 26.–27. lokakuuta Helsingissä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää juhlapuhetta.
Ulkosuomalaiparlamentin toimihenkilöt. Keskellä puheenjohtaja Ville Itälä.
Seija Sjöstedt tuo ruotsinsuomalaisten tervehdyksen. Seija valittiin myös Parlamentin varapuheenjohtajaksi.
Osa ruotsinsuomalaisista edustajista.
Suomeksi!-projekti sai yksimielisen kannatuksen Ulkosuomalaisparlamentissa
Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselma Tukholman Suomalaisen Seuran aloitteesta oli seuraava: Ulkosuomalaisparlamentti suosittaa, että Suomeksi-projektin kaltaisia suomen kielen ja kulttuurin elvytystoimia käynnistetään muissakin ulkosuomalaiseyhmissä. Aloite sai maailmanlaajuista kiinnostusta ja ympäri maailmaa tulleet osallistujat saivat myös nähdäkseen projektin esittelyn internetiltä.
Kuten tiedetään Suomeksi-projektin motto on: "Millään asialla ei ole mitään arvoa, jollei sitä aja se kansanryhmä, jota asia koskee." Mm. suomenruotsalaisten järjestö Ruotsissa FRIS sekä RSKL ja RSE tukivat lämpimästi aloitetta. Toisin sanoen me ruotsinsuomalaiset itse olemme ainoita oikeita Suomeksi-projektin toimijoita. Lisäksi muualta maapallolta istunnossa mukana olleet järjestöjen edustajat puhuivat asian puolesta.
Aloitteita USP:lle oli kaikkiaan 36, joista 11 oli ruotsinsuomalaisten jättämiä. Muita ruotsinsuomalaisten aloitteita olivat neljä Tukholman Suomalaisen seuran aloitetta, jotka kaikki olivat Matti J Korhosen kirjoittamia. Niissä käsiteltiin paluumuuttaneiden kielen ja kulttuurin taidon kartoittamista, ulkosuomalaisille valtiosihteerin viran perustamista, oman vaakipiirin perustamista ja lisäystä vanhuuslakiin. RSKLn aloite koski kirjeäänestystä ulkosuomalaisille, FRISin aloite Internet-äänestystä ja Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liiton esitys kuntoutustarpeiden kartoittamista, bussiliikenteen saavutettavuutta ja vammaisten apuvälineistön tason parantamista.
Istunnossa piti juhlapuheen Suomen Tasavallan Presidentti Sauli NIInistö ja puheen piti myös eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.
Istunnossa valittiin Pohjoismaita edustavaksi varapuhemieheksi Seija Sjöstedt Tukholmasta ja hänen varakseen Pirkko Karjalainen Skövdestä. Varsinainen Uölkosuomalaisparlamentin puhemies on entinen sisäministeri Ville Itälä ja sihteeristön tehtäviä hoitaa Suomi Seura r.y. Seija Sjöstedt toi myös ruotsinsuomalaisten tervehdyksen, jossa hän korosti vähemmistölain merkitystä ja RSKL:n Nuorisoparlamentin onnistunutta istuntoa.
Isrunnossa oli 120 jäsentä ja 26 tarkkailijaa yhteensä 118 yhteisöstä.
Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset -liiton, RSE:n varsinainen edustajakokous pidettiin 4.–5. lokakuuta 2010. Kokouksessa valittiin liiton johto ja päätettiin mm. vuoden 2011 toiminnasta ja taloudesta sekä toimintaohjelmasta vuosille 2012–2015. Myös liiton sääntöjä tarkistettiin. Kokoukseen osallistui 147 edustajaa 57 perusjärjestöstä. Kokousristeilylle osallistui yhteensä 515 henkilöä. Aurinkoisessa Helsingissä matkan osanottajilla oli tilaisuus tutustua silakkamarkkinoiden antiin.
Matkan yhteydessä, 4.10., pidettiin myös RSE:n 20-vuotisjuhla.
(Kuvien selaus kuvan sivuissa olevista nuolista!) Kuvat: Ritva Järvinen
RSHT:n järjestämät ideapäivät keräsivät taas runsaasti teatteria harrastavia, tällä kertaa Eskilstunaan. Päivillä oli viitisenkymmentä osallistujaa, ja myös ensikertalaisia oli runsaasti mukana. Päivien ohjaajina toimivat Suomesta Tikkurilan teatterikoulun rehtori Carita Välitalo ja Kimmo Tähtivirta, joka on ollut aikaisemmin ohjaajana ruosulasten kesäleireillä.
Tällä kertaa ideapäivillä paneuduttiin pääasiassa kahteen sellaiseen teemaan, jotka ovat tärkeitä näyttelemisessä. Kehon hallintaa harjoiteltiin liikkumisesta kuoleman kankeuteen. Toinen teema oli naamion käyttö, jolloin vain keho toimii kertojana. Kokemukset olivat kaikille yllättävät. Kannattaa kokeilla harjoituksissa näitä menetelmiä!
Tikkurilan teatteri esitti Eskilstunassa näytelmän Yksiöön en äiteetä ota, joka on Sirkku Peltolan kirjoittama ja Kimmo Tähtivirran ohjaama. Esitys oli loppuunmyyty ja todella katsomisen arvoinen.
Kuvat: Erkki Kellokumpu, Ulf Själander ja Pertti Koistinen. Teksti: Erkki Kellokumpu
RSLU:n kirveenheiton mestaruuskilpailut pidettiin lauantaina 15. 09. 2012 Karskogan Suomi-Seuran kirveenheittäjien toimiessa järjestäjänä. Kilpailut aloitettiin klo 10.30. Osallistujia oli kahdesta piiristä ja kahdesta seurasta kaikkiaan 15 henkilöä, miehiä 10 ja naisia 5. Veteraanit olivat samasta seurasta, joten he kilpailivat miesten sarjassa. Joukkueita oli viisi. Henkilökohtainen suoritettiin 24 heiton suoranakilpailuna. Joukkueiden-alkuerissä jokainen joukkueen jäsen teki 12 kilpailuheittoa. Finaaliin menivät kaikki joukkueet, joiden paremmuus ratkaistiin kuuden heiton sarjoilla. Kilpailu oli erittäin tasainen, pronssi ja hopea ja ratkottiin eroitusheitoilla. RSLU:n kiertopalkinnon sai haltuunsa Karlskogan Suomi-Seura. RSLU:n mitalit ja lisäksi tavarapalkintoja jaettiin kaikkien osallistujien kesken. Liiton puolesta valittiin Urpo Salmela Skövdestä kilpailujen valvojaksi.
Karlskogan kirveenheittäjien puolesta Irma Silvennoinen
Foorumin järjestämät Naistenpäivät ja messut 31. 3. 2012 Malmössä
Yksi foorumin kevään tempauksista on juuri Naisten päivät ja messut siinä ohessa. Viime keväänä oltiin pääkaupungissa mutta nyt paikaksi valikoitui Malmö. Se siksi, että sieltä löytyi innostusta ja kiinnostusta alkaa järjestää päiviä, ohjelmaa sinne ja kutsua naisia paikalle. Lähtökohtaisesti on aina mukava, jos ja kun luennoitsijoita saa mukaan aivan siitä lähialueelta. Aivan kuten suosimme lähiruokaa, niin suosimme tietenkin myös muuta lähitarjontaa/-palveluja niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ja suosimme tietotaitoa omista riveistämme.
Alkajaisiksi joimme munkkikahvit, jonka jälkeen Foorumin hallituksen puheenjohtaja Anneli Ylijärvi toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi. Paikalla oli mukavat kolmisenkymmentä. Naisia tuli Olofströmistä, Trelleborgista, Helsingborgista ja tietenkin Malmöstä. Foorumin hallituksen jäseniä oli paikalla jo mainittukin Anneli Ylijärvi Göteborgista, Paula Ehrnebo Tukholmasta, Tarja Backman Uumajasta ja Ritva Sorsa Helsingborgista. Ritvallahan paikallisena oli myös päävastuu päivien järjestelyistä.
Paula piti hyvän ja mielenkiintoisen luennon suomen kielen uudissanoista ennen lounasta. Siinä puhuttiin jytkystä, hidaskassasta ym. sanoista, joista meillä ei aikaisemmin ollut hajuakaan. Ennen lounasta piti myös olla Tytti Anderssonin luento "Naiset ja sydämen terveydenhoito", mutta se peruuntui viime metreillä. Tytti on kuitenkin luvannut tulla puhumaan aiheesta naisille paikallisiin seuroihin myöhemmässä vaiheessa syksyllä. Siitä voitte kääntyä Ritvan tai Tytin itsensä puoleen.
Messuille saapuneita yrittäjiä tuotteineen ja/tai palveluineen oli paikalla sekä kosmetiikan edustajia, ikonin myyjä ja enkelikorteista povaaja, terveystuotteiden edustajia sekä esitteitä Qi gongista ym.
Salaattilounaan jälkeen Marja-Leena Gunnarsson kertasi asioita aiheesta "Kuntien uudet velvollisuudet suhteessa suomenkielisiin kuntalaisiin". Osa asioista tiedettiin jo, osa ehkä oli uuttakin, mutta keskustelua herättävä luento kaiken kaikkiaan. Kuulijoilla oli paljon omakohtaisia huonojakin kokemuksia siitä miten kunnat hoitavat (lue: eivät hoida) nämä velvollisuutensa. Osittain mietittiin myös siltä kantilta sitä, että joskus me itse olemme vähän laiskoja vaatimaan oikeuksiamme, ja tyydymme ns. kohtaloomme, ja vaikenemme kahdella kielellä, vaikka meillä on oikeus saada palvelua omalla kielellä. On varmastikin niin, että parantamisen varaa vielä löytyy eikä ole väärin vaatia kunnilta toimia ja painostaa virkamiehiä, jotka ovat oikeastaan sitä varten, että osaisivat asiansa ja auttaisivat meitä. Marja-Leenan puoleen saatte kuitenkin kääntyä näissä asioissa jatkossakin. Hän tietää lait ja pykälät, ja osaa neuvoa eteenpäin.
Uumajasta asti saapunut allekirjoittanut kertoi terveydestä, sen merkityksestä itselleen sekä käyttämistään tuotteista, joiden markkinoinnin (=niistä puhumisen) hän tekee ilmaiseksi ruotsinsuomalaisten kansanterveyden parantamiseksi. Tälläkin kertaa esittely meni hyvin, mutta se oli vähän kuin uintia kuivalla maalla. Tarja ei voinut näyttää miltä tuotteet näyttävät, maistiaisista puhumattakaan. Tulomatkalla lentoyhtiö onnistui kadottamaan matkalaukun, jossa kaikki tärkeä tietenkin oli. Se tärkein kuitenkin tuli kuulijoille selväksi; oman terveyden ja hyvinvoinnin eteen jokainen voi tehdä todella paljon, eikä koskaan ole liian myöhäistä ottaa härkää sarvista.
Helena Hinsell sekä kertoi Qi gongista, sen omakohtaisesti kokemistaan parantavista vaikutuksista sekä demonstroi parin avustajan kanssa. Tämä herätti kyllä halun kokeilla kyseistä lajia. Veikkaisin, että kuulijoissa oli monia muitakin, joilla heräsi kiinnostus tutustua paremmin Qi gongiin. Silloin, kun liikutaan aiheissa, jotka edistävät terveyttä kannattaa mielestäni olla utelias ja kokeilla rohkeasti löytääkseen omansa. Ehkä ei ole vain yhtä tietä terveyteen vaan yhdistelemällä mukavan liikuntamuodon, tasapainoisen ravinnon, oikean ravintolisän, riittävän unen, hyvät sosiaaliset ihmissuhteet, myönteisen asenteen elämään, iloisen mielen, ja rennon elämäntyylin voi paljon paremmin.
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi kiittää kaikkia mukana olleita!
Kulttuurista, iloista naurua, luentoja ja kysymyksiä terveydestä ja suomenkielisen vanhustenhoidon tulevista tarpeista Ruotsissa - ruotsinsuomalaisten eläkeläisparlamentti maaliskuussa 2012. Kuvat: Ritva Järvinen
RSE:n eläkeläisparlamentti tarjosi hyödyllistä tietoa.
Tämänkertainen eläkeläisparlamentti tarjosi monipuolista tietoa monisatapäiselle eläkeläisjoukolle. Luennoitsijoina olivat RSE:n varapuheenjohtaja Kaisa Lamu, RSKLn toimitsija Aira Rajavuori Ludvigsen, Suomen Tukholman Instituutin johtaja Anders Eriksson, professori Mirja Ruutu ja urologi Ilkka Perttilä.
Kaisa Lamun esitys oli hyvin ajankohtainen näin EU:n teemavuotena, jonka nimenä on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Kaisa esitteli valmistamansa erinomaisen kiinnostavan ja ajankohtaisen opintomateriaalin ”Aktiivinen ikääntyminen – elämäntavat remonttiin”. Opintomateriaali on osa RSE:n terveys- ja hyvinvointiprojektin aineistoa, joka on tarkoitettu käytettäviksi opintopiireissä, teemapäivillä ja keskusteluissa innostamaan elämäntapojen remontissa. Suositellaan. Lähes 20-sivuinen opintovihkonen kannustaa liikuntaan, neuvoo terveellisen ravinnon käyttämiseen ja kertoo alkoholin ja tupakan haitallisista vaikutuksista. Kaisa sanoo projektin alkusanoissa: Kaikkein arvokkaimpia muutoksia ovat ne, jotka kestävät kauan ja antavat halun saada lisää. Kaikki liikkeelle!
Suomeksi!-projekti
Aira Rajavuori Ludvigsenin teemana oli RSKL:n Suomeksi!-projekti. Se on suomen kielen elvytysprojekti, ja mottona on: "Millään asialla ei ole mitään arvoa, jolle, jollei sitä aja se kansanryhmä, jota asia koskee". Omalla kulttuurillamme ja kielellämme me toimimme ylpeänä oman identiteettimme ja perinteemme puolesta. Me hallitsemme kielemme ja kulttuurimme. Kaksikielisyydestä on iloa ja hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Meillä ruotsinsuomalaisilla on kieli- ja kulttuuripätevyyttä omasta takaa. Siihen ei vieraskielisiä ryhmiä tarvitse sekoittaa.
Konkreettisia tapahtumia eläkeläisille: Perhetapahtumat, Ansa ja Tauno -teatteriprojekti, eläkeläisleirit, suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi ym. riippuen järjestäjien mielikuvituksesta. Mainittakoon, että projektimme ansiosta on hallintoalueiden lukumäärä kasvanut ja kasvaa edelleen.
Kulttuurista on kysymys
Suomen instituutin syntyperältään ruotsalainen johtaja Anders Eriksson valaisi sujuvalla suomen kielellä instituutin toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Hän halusi koko maata kattavia suomalaisia teatterikiertueita, elokuvia, kirjailijavierailijoita ja musiikkiesityksiä. Lisäksi Instituutin ohjelmassa on suomen kielen kursseja sekä ruotsalaisille ja suomalaisille tiedottajille tarkoitettuja tapahtumia. Hän korosti, että Suomen instituutin päämääränä on tehdä suomalaisten kulttuuria tunnetuksi Ruotsissa, tukea ruotsinsuomalaista kulttuuria sekä edistää Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurivaihtoa.
Eturauhanen
Professori Mirja Ruudun esitys eturauhasesta oli mielenkiintoinen ja meni kuuntelijoille perille. Eturauhanen tuottaa nestettä, joka siemensyöksyssä sekoittuu siemennesteeseen. Parikymenvuotiaan miehen eturauhanen painaa 10.15g.
Sairaudet:
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu (prostatahyperplasi). Noin 40% 60-vuotiaista miehistä kärsii eturauhasen suurenemisesta johtuvista virtsaamisvaikeuksista.
Eturauhasen tulehdus (prostatiitti). Kaikki eivät tarvitse hoitoa. Hoito on aiheellinen, jos oireet aiheuttavat merkittävää elämänlaatuhaittaa
Eturauhassyöpä.
Eturauhasyövän lähimmät haasteet: – pystyä tunnistamaan varhaisvaiheen syövistä aggressiivisesti käyttäytyvät. – kehittää leikkaushoitoa säästävämmäksi ja minimoida komplikaatiot, – selvittää hormoniresistentin kehittymisen mekanismi, – kehittää levinneen syövän hoitoja.
Virtsainkontinensi
Urologi Ilkka Perttilän antoi eläkeläiskuuntelijoille paljon hyödyllistä tietoa. Virtsainkontinensi on mikä tahansa tahaton virtsan karkaaminen. Sen yleisyys on 5-8 %:lla koko väestöstä. Virtsankarkailun vaikutus elämänlaatuun seuraavilla alueila: Työelämä, sosiaalinen elämä, fyysinen toiminta, tunne-elämä, perhe ja seksuaalisuus. Ponnistuskontininssin riskitekijöitä naisilla on synnytys, ylipaino ja laskeutumat, miehillä eturauhaskirurgia. Hoito: fysioterapia, lantiolihasjumppa, lääkehoito ja naisilla estrogeeni paikallisesti Pakkoinkontinenssin syitä: hermostollinen sairaus, esimerkiksi Parkinson, dementia, aivoinfarkti, MS, selkäydinvamma ja selkäytimen ahtaus sekä virtsauskanavan ahtaus, rakkosairaus ja psykogeeniset syyt. Rakkoa voidaan valmentaa seuraavin keinoin: koulutus, virtsaamisen siirtäminen, vahvistaminen ja aikataulutettu virtsaaminen.
Matti J Korhonen
Piirien ja liiton neuvonpito
Piireillä on järjestöissä näköalapaikka toimiessaan seurojen ja liiton välillä, lähellä molempia. Piirit edustavat alueensa toiminnan asiantuntemusta. RSKL:n järjestö- ja kehitystoimintaan kuuluvat säännölliset tapaamiset piirien ja liiton kesken. On tärkeää saada kokonaiskuvaa ja tehdä yhteistä strategiaa. Tällä kertaa palaveri pidettiin 3.-4.3. ja mukana oli kahdeksan piiriä, liiton puheenjohtajistoa sekä toimitsijat. Piireistä osallistuivat puheenjohtajat ja vähemmistökysymysten vastuuhenkilöt.
Käsiteltiin ensin ajankohtaista vähemmistöpoliittista tilannetta eri puolilla Ruotsia. Seuraavana aiheena oli kulttuuripoliittinen työ ja siinä alueellinen vaikuttaminen ja yhteistyö. RSKL :lla on paikka ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen edustajana uudessa Ruotsin hallituksen asettamassa ”Partsgemensamt forum” eli ”Osapuolten yhteisfoorumissa”. Käsiteltiin myös piirien kehitystoimintaa ja koulutussuunnitelmia vuosille 2012-2013.
Mielenkiintoinen projekti on alkamassa Länsi- Götanmaan ja Göteborgin ja Bohusläänin piireissä. Hankkeen nimi on ”Ruotsinsuomalaisuus elää ja kehittyy” ja sen tarkoituksena on koulutuksen ja tiedotuksen avulla kohottaa luottamushenkilöiden tietoisuutta vähemmistöasemasta ja sen paikallisesta toteuttamisesta.
Teksti Aira Rajavuori Ludvigsen Kuva Seppo Remes
Voitto Visuri, Allan Lehto, Eivor Olofsson ja Harri Helenius
Seminarium om arbetskraft och logistik i Nordkalottområdet 2011-11-15
Efter seminariet hölls även en presskonferens där den avgående honnörkonsul Allan Lehto avtackades och den nya honnörkonsuln Eivor Olofsson installerades till sitt nya ämbete.
Seminariet öppnades av Finlands ambassadör Harri Helenius.
Foorumi tapasi EU-parlamentaarikkoja – poimintoja tapaamisista
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin edustajia vieraili kahden tomeran EU-parlamentaarikon luona Brysselissä 22.–23. marraskuuta. Tarkoituksena oli muun muassa kuulla poimintoja niistä tasa-arvoasioista, jotka ovat ajankohtaisia EU:ssa tällä hetkellä sekä ylipäätään tutustua parlamentin toimintaan. Lopulta ryhmän vastaanottajiksi valikoituivat käytännön syistä ruotsalainen sosiaalidemokraatti Anna Hedh ja Suomen Vihreiden Satu Hassi.
Anna Hedh
Satu Hassi
Sekä Anna Hedh että Satu Hassi ovat olleet meppeinä vuodesta 2004. Anna on EU:n Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo -valiokunnan jäsen, joka perustettiin vuonna 1989. Tasa-arvon saralla onkin vielä paljon tekemistä muun muassa juuri EU-parlamentissa. Euroopan väestöstä noin 53 prosenttia on naisia, mutta EU-parlamentaarikoista vain 33 prosenttia on naisia. Yli 55-vuotiaita miehiä on tietenkin eniten, ja he ovat korkeissa asemissa. Lue lisää!
574 personer besökte Mukulatfest i lördags 19/11, och första upplagan av denna tvåspråkiga och sverigefinska festival blev en succé. Under Kuu nukkuu satt publiken som förtrollad och lysssnade på udda ljud, balla animationer och exotisk koreografi. I caféet mumsades det karelska piroger och lapades kaffe. Hos Anni och Linnéa i pysselhörnan veks det pappersbåtar, gjordes masker och ritades teckningar. Majula lyckades få barnen at dansa som superhjältar och kräla på den stora svarta dansmattan framför scen. På övervåningen läste Laura sagor och Ipana Impros workshops blev mycket populära. Publiken fick se och höra när en hare och en katt tjafsade och även beskåda en mycket konstig ritning av en finsk varg.
Mukulatfest blev verkligen lyckat, tack alla som kom!
Text och foto: Lina Puranen
574 henkilöä tuli Mukulatfesteille lauantaina 19.11. Tästä kaksikielisestä ja ruotsinsuomalaisesta tapahtumasta tuli menestys jo ensimmäisellä kerralla. Kuu nukku -esityksen aikana yleisö istui kuin taiottuna ja kuunteli ihmeellisiä ääniä ja katseli hienoja animaatioita ja eksoottista koreografiaa. Kahvilassa mutusteltiin karjalanpiirakoita ja lipitettiin kahvia. Annin ja Linnéan askartelunurkassa taiteltiin paperilaivoja, tehtiin naamareita ja piirrettiin. Majulan kanssa lapset tanssivat kuin supersankarit ja ryömivät mustalla tanssimatolla esiintymislavan edessä. Yläkerrassa Laura luki satuja, ja Ipana Impron työpisteet olivat suosittuja. Yleisö sai nähdä ja kuulla, kun jänis ja kissa riiteli, ja siellä oli myös tosi kummallinen piirustus suomalaisesta sudesta.
Mukulatfest oli tosi onnistunut. Kiitos teille, jotka olitte mukana.
21.–23.10. 2011 kokoontuivat ruotsinsuomalaiset senioritanssijat Axevallan kansankorkeakoululle. Kurssi oli tarkoitettu piiriohjaajille ja ryhmien ohjaajille sekä kaikille ohjauksesta kiinnostuneille. Kurssille osallistui 35 senioritanssijaa eri puolelta Ruotsia. Mukana oli myös viisi ensikertalaista, joilla on vakaa aikomus osallistua ohjaustyöhön omassa seurassaan. Kurssin ohjaajat olivat Suomesta, mikä oli omiaan tekemään kurssista mielenkiintoisen. Ohjaajat olivat Marjatta Rautalin Nokialta ja Arja Huovinen Valkeakoskelta. Oikeita ilopillereitä kumpikin, ja tanssin ohjaus kävi heiltä kuin leikiten. Kurssilla opittiin uusi ohjelmisto kokonaisuudessaan – ja vielä istumatanssejakin. Kurssilaisten mielestä ohjaus oli selkeää ja ohjaajilla oli selvä työnjako ohjauksessa. Myös teoreettista ohjausta saimme. Kurssilla valittiin myös kesän 2012 festivaaliohjelma.
Teksti: Pentti Nimell. Kuvat: Juhani Nevala
Lasten syysleiri Katajaisilla:
Suomiseura Katajaiset järjesti lastenleirin 17.–18. syyskuuta Suomituvalla. Leirille oli ilmoittautunut 15 lasta joista 11 lasta oli mukana leirillä. Leiri aloitettiin lauantaina puolelta päivin yhteisellä lounaalla, minkä jälkeen alkoi leiritoiminta. Lauloimme suomalaisia lauluja ja leikimme piirileikkejä sekä tutustuimme uusiin ystäviin.Yhdessä tutustuimme luontoon ja metsään, jossa oli monelle uusia ja mielenkiintoisia elämyksiä. Välipalan jälkeen oli vapaita aktiviteetteja. Pelasimme jalkapalloa sekä muita ryhmäleikkejä.
Ulkoaktiviteettien jälkeen siirryimme sisätiloihin. Lapsille oli hankittu erilaisia värikyniä, joita he käyttivätkin ahkerasti piirrustusten tekemiseen. Illan kohokohta oli odotettu disco, joka muun mukavan lisäksi vahvisti ryhmän yhteishenkeä.
Pitkän päivän toiminnot olikin väsyttänyt leiriläiset niin, että jokainen oli pian unten mailla uneksien uusista kokemuksista.Yövyimme isossa salissa.
Sunnuntaina aamiaisen jälkeen olimme kauan metsässä, leikimme ja rakensimme majan.
Kaikki loppuu aikanaan niin myöskin tämä leiri. Ruokailun jälkeen lähdimme kotiin paljon uusia elämyksiä ja muistoja rikkaampana. Lapset olivat iloisia kun olivat saaneet uusia kavereita, joilla oli sama kieli ja kulttuuri.
Leirillä oli viisi aikuista johtamassa. Lapset ja heidän vanhempansa olivat erittäin tyytyväisiä leirin onnistumisesta. Tulemme jatkossakin kehittämään yhteistyötä lasten ja vanhempien kesken ja pyrimme saamaan lisää kiinnostuneita mukaan.
Leiriterveisin Minna, Aira, Pauliina ja Hanne
Teksti: Paavo Jokinen. Kuvat: Pauliina Mäkinen ja Minna Lundström
Kesän kohokohtia:
Neljän sukupolven leiri
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vietettiin neljättä kertaa RSE:n Västmanlandin piirin järjestämää lasten ja isovanhempien leiriä Surahammarin Rävnäsissä. Leirin vahvuus oli 50 henkeä, joista 35 oli lapsia. Tänä vuonna mukana oli paljon ensikertalaisia, mikä kertoo siitä, ettei leiri ole vielä läheskään tavoittanut kaikkia potentiaalisia läänin ruotsinsuomalaisia, joista leiri-iässä alkaa olla jo neljäs sukupolvi.
Monen polven leiri toimii erinomaisena kielikylpynä. Grilli-illassa päästiin heti tutustumaan toisiinsa, löydettiin viimekesäiset kaverit tai tavattiin uusia. Luontopolku, soutu- ja kanoottikierrokset aikuisten kanssa, onkiminen, uiminen, jalkapallo ja muut pelit laajalla nurmialueella tarjosivat hyvää liikuntaa ja niiden vastapainoksi saatiin myös piirtää ja maalata.
Leirin yhteistyökumppaneina ovat Ruotsinsuomalaisten keskusliitto, RSKL ja Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, RSN, joka viimeksi mainittu rahoittaa lasten kulut omasta liikunta- ja terveysprojektistaan. Perinteinen tukija on myös opintoliitto Studiefrämjandet Köpingissä. Leirin vastuuhenkilöt, Pentti Nimell ja Onni Mustonen korostavat yhteiskunnan tuen olevan edellytys leirin jatkumiselle. Nyt keittiön toiminta oli vapaaehtoisten varassa, pääemäntänä tällä kertaa Lahja Viita Hallstahammarista ja hänen apunaan samalta paikkakunnalta Pirkko Jussi ja Erja-Liisa Pekkanen sekä Kari Nimell Köpingistä.
