|
|
| |
| |
| |
| Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi
Axevallan kesän yhteydessä järjestettiin ensimmäisen kerran suomen kielen kurssi. Seminaarin ohjaajat Paula Ehrnebo ja Heli Henriksson Vasara olivat suunnitelleet kunnianhimoisen kolmen päivän ohjelman. He olivat paneutuneet asiaan perusteellisesti ja heidän työnjakonsa sujui erinomaisesti: Paulan vastuulla oli suomen kieli ja Helin kirjallisuus. Kurssilaisia oli noin 20, hallintoaluekuntien yhteyshenkilöitä, toimittajia, ruotsinsuomalaisia järjestöaktivisteja ja muita asiasta kiinnostuneita. Seminaarin järjestelijä Aira Rajavuori Ludvigsen kertoi aluksi, että kurssi kuuluu RSKL:n Suomeksi-projektiin.

Kirjallisuus
Heli Henriksson Vasaran ensimmäisen tunnin motto oli Yksi mieli, yksi kieli. Hän aloitti kaksikielisestä Agricolasta ja jatkoi sitten nykykirjallisuuteen. Hitusen sivuttiin myös historiaa. Tukholman Suomalaisen seurakunnan perustaminen vuonna 1533 ja Juhana III:n suomen kielen taito olivat tärkeitä tietoiskuja. Sitten oli Johan Ludvig Runebergin ja Kalevalan vuoro. Aleksis Kivestä ja Eino Leinosta saimme hyvän analyysin, samoin työväenkirjallisuudesta. Tulenkantajat eli Katri Vala, Mika Waltari ja Olavi Paavolainen saivat oman esittelynsä, kuten myös Väinö Linna, Lauri Viita ja Unto Seppänen.
Heli lopetti osuutensa ruotsinsuomalaiseen kirjallisuuteen ja nosti esiin Asko Sahlbergin. Hän esitteli myös Hannu Ylitalon, Antti Jalavan, Asta Piiroisen ja Laila Tammen. Ruotsinsuomalainen kustantamo Finn-Kirja on tehnyt arvokasta työtä, ja on muistettava myös omakustanteet. Yksi tärkeä henkilö meiltä ruotsinsuomalaisilta kirjoittajilta puuttuu: kirja-arvostelija.
Suomen kieli
Lyhyen historiallisen katsauksen jälkeen puhuttiin suomen kirjakielen isästä Mikael Agricolasta ja vanhasta kirjasuomesta. Enemmän huomiota kiinnitettiin kuitenkin nykysuomeen ja kielen kehitykseen, erityisesti uudissanoihin. Ruotsinsuomeakaan ei unohdettu. Sekä Suomen että Ruotsin kielilainsäädäntö esiteltiin. Paula totesi mm., että julkisessa toiminnassa käytettävän kielen on oltava korrektia, yksinkertaista ja huoliteltua ja että yhteiskunta on velvollinen suojelemaan ja edistämään vähemmistökieliä.
Palaute
Osanottajat olivat hyvin tyytyväisiä kurssiin. Asiantuntevia luennoitsijoita oli nautinto kuunnella. Kurssilaisilla oli koko kurssin ajan mahdollisuus esittää kommentteja ja toivomuksia. Keskustelu olikin hyvin vilkasta. Muutaman kurssilaisen mielestä kielen ja kirjallisuuden osuudet voisi pitää eri päivinä ja sijoittaa luennot kahteen päivään.
Matti J Korhonen |
|
|
|
|
|
|
Suomeksi!
on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton uusin projekti. Lähtökohtina ovat vähemmistölaki ja kielilaki, ja projektiaika on 2011–2013. (Projektbeskrivning på svenska)
Me ruotsinsuomalaiset olemme yksi Ruotsin kansallisista vähemmistöistä. Siksi suomen kieltä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria koskevan toiminnan ja mielipiteenmuodostuksen on lähdettävä meistä itsestämme – perustasta. Katsomme, että meidän ruotsinsuomalaisten on itse otettava osavastuu Ruotsin vähemmistölain toteuttamisesta ja pidettävä huoli siitä, että kehitys kulkee hyvään suuntaan. Tavoitteena on elvyttää suomen kieltä ja vahvistaa suomenkielistä ja kaksikielistä kulttuuritoimintaa. Tarkoitus on nostaa ruotsinsuomalaisuus esille ja toimia sekä ruotsinsuomalaisessa että ruotsalaisessa kentässä.
Projektin vähemmistöpoliittisia osatavoitteita:
– Nostaa esille ruotsinsuomalainen vähemmistö ja sen rooli Ruotsissa.
– Luoda myönteistä kuvaa suomen kielestä ja kulttuurista ruotsalaisten keskuudessa sekä lisätä valtaväestön ymmärtämystä vähemmistöproblematiikkaa kohtaan.
– Tehostaa kuntien ja ruotsinsuomalaisten yhteistyöryhmien välistä työtä niin, että saadaan aikaan kunnallisia, vähemmistöä koskevia toimintaohjelmia.
– Jatkaa työtä kunnissa niin, että yhä useammat kunnat päättävät hakea hallintoaluekunnaksi.
– Pyrkiä siihen, että ruotsinsuomalainen vähemmistö on lakia tulkittaessa samanarvoinen asuinpaikkakunnasta huolimatta.
Projektin kieli- ja kulttuuripoliittisia osatavoitteita:
– Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä asema.
– Vahvistaa erityisesti toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten lasten identiteettiä ja kielenkehitystä, stimuloida lapsia käyttämään suomea ja luoda kielellisiä ympäristöjä, joissa tämä on mahdollista.
– Elvyttää nuorten ruotsinsuomalaisvanhempien suomen kieltä ja saada heidät ymmärtämään aktiivisen kaksikielisyyden merkitys lapsen kehitykselle, tämän koulunkäynnille ja myöhemmin työelämälle.
– Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa.
Yhteistyöhön!
Yhteistyö on voimaa ja siksi mukaan yritetään saada mahdollisimman monta RSKL:n seuraa ja piiriä. Lisäksi mukaan yhteistyöhön tulevat Axevallan ja Haaparannan kansankorkeakoulut, opintoliitto ABF ja Suomen instituutti sekä lukuisat muut yhteistyöjärjestöt. Rahoitusta haetaan sekä Ruotsin että Suomen valtioilta. Rahoitus on toiminnan edellytys, mutta tärkeätä on myös vapaaehtoistoiminta. Ruotsin uusi lainsäädäntö herättää mielenkiintoa vähemmistöasioita kohtaan ja saa monet eri toimijat liikkeelle. Mutta on korostettava, että tässä yhteydessä vastuullisia toimijoita ovat ruotsinsuomalaiset itse. Ruotsinsuomalaisten yhteistyö johtaa kestävään myönteiseen kehitykseen.
Projektia tukee:
Alkuun
Suomeksi!
Sverigefinska Riksförbundet har satt igång ett nytt projekt, Suomeksi! Utgångspunkten är språk- och minoritetslagarna och projekttiden är 2011–2013.
Vi sverigefinnar är en av Sveriges nationella minoriteter. Därför måste verksamheten och opinionsbildningen kring det finska språket och den sverigefinska kulturen utgå ifrån oss själva – från basen. Vi sverigefinnar måste själva påta oss delansvar för förverkligandet av minoritetsspråklagens intentioner och se till att utvecklingen fortgår i positiv riktning. Projektets syfte är att revitalisera finska språket och förstärka den finskspråkiga och tvåspråkiga kulturen. Det är viktigt att sverigefinskheten synliggörs och att både sverigefinska och svenska aktörer samarbetar.
Projektets minoritetspolitiska delmål:
– Synliggöra den sverigefinska minoriteten och dess roll i Sverige
– Skapa positiv bild av det finska språket och den sverigefinska kulturen bland svenskar samt öka majoritetsbefolkningens insikter i minoritetsfrågor
– Effektivisera samarbetet mellan kommunerna och sverigefinska samarbetsgrupper för att få till stånd kommunala handlingsprogram i minoritetsfrågor
– Verka för att fler kommuner ansluter sig till förvaltningsområdet för finska och att den sverigefinska minoriteten har likvärdig ställning vid tillämpningen av lagen oavsett i vilken kommun de är bosatta.
Projektets språk- och kulturpolitiska delmål:
– Förstärka finska språket så att språket får en kulturbärande ställning
– Förstärka den sverigefinska identiteten och den språkliga utvecklingen särskilt hos andra och tredje generationen, stimulera barnen att använda finska och skapa språkmiljöer där det är möjligt
– Revitalisera unga sverigefinska föräldrars kunskaper i finska och öka deras insikter i den aktiva tvåspråkighetens betydelse för barnets utveckling, skolgång och senare arbetslivet
– Synliggöra och förstärka den sverigefinska kulturen.
Samarbete!
Samarbete innebär styrka och därför ska Sverigefinska Riksförbundets distrikt och lokalavdelningar engageras och aktiveras ytterligare. Andra aktörer är folkhögskolorna i Axvall och Haparanda, studieförbundet ABF, Finlands kulturinstitut och många andra samarbetspartner. Finansiering söks från den finska och svenska staten. Finansieringen är en nödvändig förutsättning för projektet, men likväl är de frivilliga insatserna väsentliga. Sveriges nya lagstiftning väcker intresse för minoriteterna och sätter många olika aktörer i rörelse, men de ansvariga aktörerna är sverigefinnarna själva. En bred samverkan mellan sverigefinnarna garanterar en positiv och bestående utveckling.
Projektet stöds av:
Upp |
|
|
|
|
|
| Projektin päämies on RSKL. Projektin johtoryhmään kuuluvat:
Puheenjohtaja Seija Sjöstedt
Asiantuntija Paula Ehrnebo
Tiedottaja Matti J. Korhonen, mattij.korhonen@comhem.se
Kulttuurivastaava Pirkko Karjalainen
Toimitsija Aira Rajavuori Ludvigsen

Aira Rajavuori Ludvigsen, Paula Ehrnebo, Seija Sjöstedt, Matti J Korhonen ja Pirkko Karjalainen
Projektin markkinointi- ja toteutusvaiheissa mukana asiantuntija-apua.
Projektin yhteystiedot:
RSKL
Bellmansgatan 15 nb, 118 47 Stockholm
Puh: +46(0)8-615 83 40
Fax: +46(0)8-615 83 65
Sähköposti: aira@rskl.se
Alkuun
|
|
|
|
| |
|
|
|
”Ruotsinsuomalaisuus on rikkaus. Kaksikielisyydestä on hyötyä ja iloa sekä yksilölle että yhteiskunnalle… Omalla kulttuurillaan ruotsinsuomalaiset ilmaisevat identiteettinsä, perinteensä ja unelmansa.”
(RSKL:n Periaatteet ja visiot) |
|
|
|
| |
|
| Myös Suomen presidenttiehdokkaat 2012 tukevat Suomeksi!-projektia! |
 |
"Tunnen paljon ruotsinsuomalaisia itsekin lyhyen pätkän Tukholmassa asuneena. Moni suomalaistaustainen Ruotsissa asuva on harmitellut minulle sitä, että suomenkieltä ei koskaan lapsena opetettu tai että kielitaito on ajanmyötä kadonnut. On tärkeää, että Ruotsissa tarjotaan mahdollisuus säilyttää ja parantaa suomen kielen osaamista."
Paavo Arhinmäki
Presidenttiehdokas (Vas.)
Puoluejohtaja (Vas.), kulttuuriministeri |
| |
|
 |
"Kielemme on yhteys meidän rakkaimpiin ihmisiin. Äidinkielen tai –kielten säilyminen elävänä, silloin kun elää vahvasti toisenkielistä arkea, vaatii määrätietoisia ponnisteluja kielen säilymiseksi seuraavissa sukupolvissa. Kaksikielisenä, tiedän omakohtaisesti, että kaksi kieltä voi hyvin kehittyä vahvoiksi kieliksi lapsessa, kun hän jo pienenä saa iloisia ja hyvältä tuntuvia kokemuksia kieliinsä liittyen. Myönteiset kokemukset, ihmiskontaktit ja kertomukset omasta taustasta ovat tärkeitä.
Lisäksi kieltä on käytettävä jotta sen oppisi. Suomessa on tuhansia ruotsinkielisiä lapsia jotka kotona puhuvat molempia suomen kansalliskieliä, suomea ja ruotsia. He ovat vanhemmiltaan saaneet hienon kaksikielisyyden lahjan. Saman lahjan haluaisin antaa myös ruotsinsuomalaisille lapsille ja vahvistaa heidän yhteyttään suomen kieleen. Suomeksi projekti tulee apuun ja tukee ruotsinsuomalaisten suomenkielen säilymistä ja heidän kaksikielisyyden vahvistamista."
Eva Biaudet
Presidenttiehdokas 2012 (RKP)
Vähemmistövaltuutettu
Ent. kansanedustaja (RKP) ja ministeri |
| |
|
 |
"Oma kieli on arvokysymys. Suomen kielen asema vähemmistökielenä on turvattu lain tasolla, mutta käytännössä on puutteita. Äidinkielinen vanhustenhoito on yksi kiireellisimmistä kuntoon laitettavista asioista. Oma kieli tuo tukea ja turvallisuutta."
Sari Essayah
Presidenttiehdokas 2012 (KD)
Euroopan parlamentin jäsen
Ent. kansanedustaja (KD) |
| |
|
 |
"Suomalaisuudella Ruotsissa on pitkät ja laajat juuret. Kautta vuosisatojen kulttuuri, ihmiset ja vaikutteet ovat kulkeneet Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsinsuomalaisuus on tänäänkin arkipäivää tuhansille ihmisille. Annan kaiken tukeni suomalaisuuden eteen tehtävälle työlle Ruotsissa.
Olen ylpeä siitä työstä, mitä Ruotsinsuomalainen Keskusliitto tekee Ruotsissa suomen kielen ja suomalaisten palvelujen parantamisen eteen. Yhä enemmän tulee kiinnittää huomiota suomen kielellä tarjottaviin hyvinvointipalveluihin. Kunnilla on oltava todellinen mahdollisuus palveluiden tarjoamiseen. Lapsella tulee olla oikeus suomenkieliseen opetukseen ja ikääntyville on tarjottava sosiaalipalveluita myös suomeksi.
Toivotan menestystä RSKL:n Suomeksi -kampanjalle!"
Paavo Lipponen
Presidenttiehdokas 2012 (SDP)
Ent. pääministeri ja eduskunnan puhemies |
| |
|
 |
"Suomalaisilla ja suomalaisuudella on pitkät perinteet Ruotsissa. Vaikka maiden välissä on vain lyhyt meriraja, täytyy aina pitää huolta omasta kielestämme ja kulttuuristamme. Hyvässä yhteistyössä näin on tehty ja uskon, että myös vastaisuudessa pohjoismaalainen yhteistyö kannattaa. Oman kielen voi kokea kulttuuristen asioiden lisäksi myös arkea helpottavana tekijänä. Erityisesti kannatan pyrkimyksiä tukea suomenkielisiä hyvinvointipalveluita sekä koulutusta niitä tarvitseville.
Näiden monien arvokkaiden asioiden vuoksi toivon intoa suomen kielen ja kulttuurin edistämiseen Ruotsissa."
Sauli Niinistö
Presidenttiehdokas 2012 (Kok.) |
| |
|
 |
"Olette hyvällä asialla. Kokonaisuus vaikuttaa hyvin koostetulta sekä harkitulta ja puolustaa erinomaisesti paikkaansa Pohjolassa, meitä naapureita yhdistävänä tekijänä. On tärkeätä, että yhteistyö kasvaa tällä tavoin ja juurtuu uusille sukupolville kielen, ja siten myös kulttuurin kautta.
Liittonne tekee hyvää työtä, ja mikä olisikaan mukavampaa kuin saada tulla tervehtimään teitä ja toimintaanne uutena ja tuoreena Tasavallan Presidenttinä."
Timo Soini
Presidenttiehdokas 2012 (PS)
Puoluejohtaja ja kansanedustaja (PS) |
| |
|
 |
"Ruotsinkielellä on Suomessa ja suomenkielellä Ruotsissa vuosisataiset perinteet. Näiden vähemmistökielten asemaa on vahvistanut viime vuosikymmenten muuttoliike molempiin suuntiin. Vähemmistökieliä on vaalittava – ne muodostavat vahvan sillan maittemme välille."
Paavo Väyrynen
Valtiotieteen tohtori, presidenttiehdokas |
| |
|
| Ja myös seuraavat: |
 |
"Suomeksi! on jännittävä ja mielenkiintoinen projekti, josta on hyötyä sekä ruotsinsuomalaislle että ruotsalaisille."
Susanna Alakoski
Kirjailija |
| |
|
 |
”Millään asialla ei ole mitään arvoa, jollei sitä aja se kansanosa, jota asia koskee.”
Jan-Magnus Jansson Suomen instituutissa
Professori |
| |
|
 |
"Olen kauan odottanut tällaista aloitetta. Nyt se on käynnistynyt. Suomeksi-projekti vahvistaa kaikkien Ruotsissa asuvien identiteettiä ja itsetuntoa, mutta antaa myös kotisuomeen virikkeitä vahvistaa vähemmistökielen asemaa. Meitä on täällä melkein yhtä monta ruotsinsuomalaista kuin Suomessa ruotsia puhuvia. Haluan myös omasta puolestani osallistua projektin päämäärien toteuttamiseen kaikin voitavin tavoin. Kiitos Ruotsinsuomalaisten keskusliitto tärkeästä työstänne."
Lennart Koskinen
Ensimmäinen suomalainen piispa yli 200 vuoteen Ruotsissa. |
| |
|
 |
"Ei Suomen eikä Ruotsin poliittisissa piireissä oikein ymmärretä, että tarvitsemme toistemme kieliä tulevaisuudessa aivan välttämättä. Tutkimusten mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi tarvitsee noin 100.000 ruotsia osaavaa, äidinkieleltään suomenkielistä, nuorta aikuista liike-elämän ja teollisuuden tarpeisiin. Ruotsista käsin tarvitaan noin 50.000 suomea osaavaa. Englanti ei riitä, kuten monet nuoret (ja poliitikot) luulevat, sillä syväbisnes tarvitsee pohjoismaisia kieliä pohjoismaisessa toiminnassa."
M.A.Numminen
Kansantaiteilija |
| |
|
 |
”Det är dags att fylla riksdagens erkännande med ett innehåll som märks i de nationella minoriteternas vardag. Det är först när de nationella minoriteterna nyttjar sina rättigheter som Sverige får en levande minoritetspolitik och minoritetsspråken kan börja återta förlorad mark.”
Nyamko Sabuni
28. 3. 2009 Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa
Ministeri (FP) |
| |
|
 |
"Tietooni on tullut Suomeksi-projekti, jota pidän erittäin tärkeänä. Ruotsinsuomalaiset tarvitsevat tahtoa, tarmoa ja tekemisen iloa suomen kielen elvytykseen. Jos aivoja ei käytetä, ne surkastuvat. Samoin käy kielelle. Elvytysprojekti on ihana idea. Toivotan sille mitä parasta menestystä. 'Nouse, riennä suomen kieli!'"
Riitta Uosukainen
Valtioneuvos |
|
|
|
|
|
|
| Ruotsissa on noin 675 000 suomalaisperäistä henkilöä eli 7,3% maan kokonaisväestöstä. Arviolta 250 000 ruotsinsuomalaisista puhuu suomea.
Ruotsinsuomalaiset ja suomalaisperäiset jaetaan kolmeen ryhmään:
Suomessa syntyneet (1. sukupolvi): 175 116 henkilöä
Vähintään toinen vanhemmista syntynyt Suomessa (2. sukupolvi): 261 136 henkilöä
Vähintään yksi isovanhemmista syntynyt Suomessa (3. sukupolvi): 238 680 henkilöä
Yhteensä 674 932
(Lähde: SR Sisuradio)
Alkuun |
|
|
|
|
|
| Seurat, piirit ja liitto
Axevallan kansankorkeakoulu ja Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu
ABF
Föreningen Norden
Suomen kulttuuri-instituutti
Ruotsinsuomalaisten
Kirjoittajayhdistys
Kirjakauppa Tammi
Yhteistyöaloite Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa
Suomalaiset yhteistyöjärjestöt
Yhteistyön kautta toimintaa ruotsinsuomalaisiin kouluihin
Tiedotusyhteistyö
Alkuun |
|
|
|
|
|
| Suomeksi!-projekti suuntautuu sekä ruotsinsuomalaisille että ruotsalaisille. Ruotsalaisille mm:
Mina finska rötter – kielenelvytyksen projekti ABF Gävleborgin mallilla
Suomen kielen etäopiskelu
Luentopankki Merkkivuosi 2009 tapaan (suomeksi tai ruotsiksi)
Tiedotusta kuntatasolla
Yhteistyö kuntien vähemmistötyöntekijöiden kanssa
Pilottiprojekti 8 kunnassa
Vuoden ruotsinsuomalainen kunta (RSV)
Ruotsinsuomalaiset lapset, nuoret ja vanhemmat:
Lasten kieli- ja kulttuurikerhot, Tenavat-perhekerhot,
lauantaikerhot. Kiinnostus kasvanut, nyt 20 kunnassa. Liitto tarjoaa tukea.
Kiertävä lapsikulttuurin tapahtuma marraskuussa 2011, Uumaja, Tukholma, Göteborg.
Perhetapahtuma Hyvinvoinnin lähteillä Västeråsissa 13.–14.5.2011
Kieli- ja kulttuurileiri Lintujärven Leiri Axevallassa 10.–16.6.2011 peruskouluikäisille.
Syyskaudella 2011 kulttuuritoiminnan ohjausta ja yhteistyötä ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa. Vuonna 2010 teemoina teatteri ja tanssi. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat.
Iltahämärissä ja Aamunkoitteessa pohjoismainen lukuviikko, suomenkielistä lastenkirjallisuutta kirjastoihin, esikouluihin, kouluihin ja yhdistyksiin. Ikäihmiset lukevat lapsille. Yhteistyö Föreningen Nordenin kanssa. Marraskuu 2011.
Digitala Bilderböcker -yhteistyö. Satukirjoja suomi-ruotsi ja ruotsi-suomi.
Elipä kerran…/ Det var en gång...– kaksikielistä lastenteatteria hallintoaluekuntiin, mahdollinen kiertue kesäkuun alussa 2011.
Nykysuomea, ruotsinsuomea ja kirjallisuutta – Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi Axevallassa 17.–19. elokuuta 2011, jonka jälkeen Axevallan Kesä -kulttuuritapahtuma 19.–21. elokuuta 2011.
Alkuun |
|
|
|
|
|
| Tässä muutama valmiiksi sovittu luennoitsija. He ovat käytettävissä suomeksi tai ruotsiksi eri tilaisuuksissa, teemapäivien aikana, yhteistyöryhmien ja kuntien yhteistyössä ja koulutuksissa. Luennoitisijapankkia kasvatetaan koko ajan.
Tilaus tapahtuu luennoitisjalta suoraan sähköpostitse, jolloin sovitaan ajat, paikat ja hinnat. On järkevää järjestää tilaisuuksia esimerkiksi opintoliitto ABF:n kanssa ja saada sitä kautta rahoitus.
Fil. toht. Paula Ehrnebo
Aiheet: Suomen kieli, Ruotsinsuomi ja sen kehittäminen, Kielipolitiikka
Info paula.ehrnebo@bredband.net
Vähemmistökonsultti Esko Melakari
Aiheet: Ruotsin kansallinen vähemmistöpolitiikka ruotsinsuomalaisten näkökulmasta, Ruotsinsuomalaisuuden historia vähemmistöperspektiivistä, Suomen ja Ruotsin yhteinen historia, Tukholman suomalaisuuden historia Vanhassa kaupungissa (luento ja opastus)
Info esko.melakari@gmail.com
Opettaja, tutkija ja kirjailija Seppo Remes
Aiheet: Metsäsuomalaiset ja suomalaismetsät, Sukulaiskansa marit, Ruotsinsuomalaisten historia, Sukututkimus
Info seppo.remes@telia.com
Filosofian kandidaatti, kulttuurituottaja Lina Puranen
Aiheet: Andra generationens finne, Sverigefinsk kultur - hur man genom kultur kan arbeta med minoritetsfrågor
Info linapuranen@gmail.com
Alkuun |
|
|