otsake
animaatio
Projekti Ruotsinsuomalaiset Yhteistyö Suunnat Projektiryhmä Luentopankki  
     
SUOMEKSI!-TAPAHTUMIA
Lina ja Anna-Maija vahvistavat Suomeksi!-projektia

Lina Puranen
Liina Puranen
Kulttuuriprojektit
08-615 83 55
lina@mokoma.se

Anna-Maija
Anna-Maija Vaimala
Kulttuurituotannon harjoittelija
Suomesta
annamaija.vaimala@gmail.com

 
 
 
Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi

Axevallan kesän yhteydessä järjestettiin ensimmäisen kerran suomen kielen kurssi. Seminaarin ohjaajat Paula Ehrnebo ja Heli Henriksson Vasara olivat suunnitelleet kunnianhimoisen kolmen päivän ohjelman. He olivat paneutuneet asiaan perusteellisesti ja heidän työnjakonsa sujui erinomaisesti: Paulan vastuulla oli suomen kieli ja Helin kirjallisuus. Kurssilaisia oli noin 20, hallintoaluekuntien yhteyshenkilöitä, toimittajia, ruotsinsuomalaisia järjestöaktivisteja ja muita asiasta kiinnostuneita. Seminaarin järjestelijä Aira Rajavuori Ludvigsen kertoi aluksi, että kurssi kuuluu RSKL:n Suomeksi-projektiin.

Axevalla-kurssi

Kirjallisuus
Heli Henriksson Vasaran ensimmäisen tunnin motto oli Yksi mieli, yksi kieli. Hän aloitti kaksikielisestä Agricolasta ja jatkoi sitten nykykirjallisuuteen. Hitusen sivuttiin myös historiaa. Tukholman Suomalaisen seurakunnan perustaminen vuonna 1533 ja Juhana III:n suomen kielen taito olivat tärkeitä tietoiskuja. Sitten oli Johan Ludvig Runebergin ja Kalevalan vuoro. Aleksis Kivestä ja Eino Leinosta saimme hyvän analyysin, samoin työväenkirjallisuudesta. Tulenkantajat eli Katri Vala, Mika Waltari ja Olavi Paavolainen saivat oman esittelynsä, kuten myös Väinö Linna, Lauri Viita ja Unto Seppänen.

Heli lopetti osuutensa ruotsinsuomalaiseen kirjallisuuteen ja nosti esiin Asko Sahlbergin. Hän esitteli myös Hannu Ylitalon, Antti Jalavan, Asta Piiroisen ja Laila Tammen. Ruotsinsuomalainen kustantamo Finn-Kirja on tehnyt arvokasta työtä, ja on muistettava myös omakustanteet. Yksi tärkeä henkilö meiltä ruotsinsuomalaisilta kirjoittajilta puuttuu: kirja-arvostelija.

Suomen kieli
Lyhyen historiallisen katsauksen jälkeen puhuttiin suomen kirjakielen isästä Mikael Agricolasta ja vanhasta kirjasuomesta. Enemmän huomiota kiinnitettiin kuitenkin nykysuomeen ja kielen kehitykseen, erityisesti uudissanoihin. Ruotsinsuomeakaan ei unohdettu. Sekä Suomen että Ruotsin kielilainsäädäntö esiteltiin. Paula totesi mm., että julkisessa toiminnassa käytettävän kielen on oltava korrektia, yksinkertaista ja huoliteltua ja että yhteiskunta on velvollinen suojelemaan ja edistämään vähemmistökieliä.

Palaute
Osanottajat olivat hyvin tyytyväisiä kurssiin. Asiantuntevia luennoitsijoita oli nautinto kuunnella. Kurssilaisilla oli koko kurssin ajan mahdollisuus esittää kommentteja ja toivomuksia. Keskustelu olikin hyvin vilkasta. Muutaman kurssilaisen mielestä kielen ja kirjallisuuden osuudet voisi pitää eri päivinä ja sijoittaa luennot kahteen päivään.

Matti J Korhonen

PROJEKTI
Suomeksi!
on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton uusin projekti. Lähtökohtina ovat vähemmistölaki ja kielilaki, ja projektiaika on 2011–2013.
(Projektbeskrivning på svenska)

Me ruotsinsuomalaiset olemme yksi Ruotsin kansallisista vähemmistöistä. Siksi suomen kieltä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria koskevan toiminnan ja mielipiteenmuodostuksen on lähdettävä meistä itsestämme – perustasta. Katsomme, että meidän ruotsinsuomalaisten on itse otettava osavastuu Ruotsin vähemmistölain toteuttamisesta ja pidettävä huoli siitä, että kehitys kulkee hyvään suuntaan. Tavoitteena on elvyttää suomen kieltä ja vahvistaa suomenkielistä ja kaksikielistä kulttuuritoimintaa. Tarkoitus on nostaa ruotsinsuomalaisuus esille ja toimia sekä ruotsinsuomalaisessa että ruotsalaisessa kentässä.

Projektin vähemmistöpoliittisia osatavoitteita:

– Nostaa esille ruotsinsuomalainen vähemmistö ja sen rooli Ruotsissa.

– Luoda myönteistä kuvaa suomen kielestä ja kulttuurista ruotsalaisten keskuudessa sekä lisätä valtaväestön ymmärtämystä vähemmistöproblematiikkaa kohtaan.

– Tehostaa kuntien ja ruotsinsuomalaisten yhteistyöryhmien välistä työtä niin, että saadaan aikaan kunnallisia, vähemmistöä koskevia toimintaohjelmia.

– Jatkaa työtä kunnissa niin, että yhä useammat kunnat päättävät hakea hallintoaluekunnaksi.

– Pyrkiä siihen, että ruotsinsuomalainen vähemmistö on lakia tulkittaessa samanarvoinen asuinpaikkakunnasta huolimatta.

Projektin kieli- ja kulttuuripoliittisia osatavoitteita:

– Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä asema.

– Vahvistaa erityisesti toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten lasten identiteettiä ja kielenkehitystä, stimuloida lapsia käyttämään suomea ja luoda kielellisiä ympäristöjä, joissa tämä on mahdollista.

– Elvyttää nuorten ruotsinsuomalaisvanhempien suomen kieltä ja saada heidät ymmärtämään aktiivisen kaksikielisyyden merkitys lapsen kehitykselle, tämän koulunkäynnille ja myöhemmin työelämälle.

– Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa.

Yhteistyöhön!

Yhteistyö on voimaa ja siksi mukaan yritetään saada mahdollisimman monta RSKL:n seuraa ja piiriä. Lisäksi mukaan yhteistyöhön tulevat Axevallan ja Haaparannan kansankorkeakoulut, opintoliitto ABF ja Suomen instituutti sekä lukuisat muut yhteistyöjärjestöt. Rahoitusta haetaan sekä Ruotsin että Suomen valtioilta. Rahoitus on toiminnan edellytys, mutta tärkeätä on myös vapaaehtoistoiminta. Ruotsin uusi lainsäädäntö herättää mielenkiintoa vähemmistöasioita kohtaan ja saa monet eri toimijat liikkeelle. Mutta on korostettava, että tässä yhteydessä vastuullisia toimijoita ovat ruotsinsuomalaiset itse. Ruotsinsuomalaisten yhteistyö johtaa kestävään myönteiseen kehitykseen.

Projektia tukee:

Viking-line

Alkuun

Suomeksi!
Sverigefinska Riksförbundet har satt igång ett nytt projekt, Suomeksi! Utgångspunkten är språk- och minoritetslagarna och projekttiden är 2011–2013.

Vi sverigefinnar är en av Sveriges nationella minoriteter. Därför måste verksamheten och opinionsbildningen kring det finska språket och den sverigefinska kulturen utgå ifrån oss själva – från basen. Vi sverigefinnar måste själva påta oss delansvar för förverkligandet av minoritetsspråklagens intentioner och se till att utvecklingen fortgår i positiv riktning. Projektets syfte är att revitalisera finska språket och förstärka den finskspråkiga och tvåspråkiga kulturen. Det är viktigt att sverigefinskheten synliggörs och att både sverigefinska och svenska aktörer samarbetar.

Projektets minoritetspolitiska delmål:

– Synliggöra den sverigefinska minoriteten och dess roll i Sverige

– Skapa positiv bild av det finska språket och den sverigefinska kulturen bland svenskar samt öka majoritetsbefolkningens insikter i minoritetsfrågor

– Effektivisera samarbetet mellan kommunerna och sverigefinska samarbetsgrupper för att få till stånd kommunala handlingsprogram i minoritetsfrågor

– Verka för att fler kommuner ansluter sig till förvaltningsområdet för finska och att den sverigefinska minoriteten har likvärdig ställning vid tillämpningen av lagen oavsett i vilken kommun de är bosatta.

Projektets språk- och kulturpolitiska delmål:

– Förstärka finska språket så att språket får en kulturbärande ställning

– Förstärka den sverigefinska identiteten och den språkliga utvecklingen särskilt hos andra och tredje generationen, stimulera barnen att använda finska och skapa språkmiljöer där det är möjligt

– Revitalisera unga sverigefinska föräldrars kunskaper i finska och öka deras insikter i den aktiva tvåspråkighetens betydelse för barnets utveckling, skolgång och senare arbetslivet

– Synliggöra och förstärka den sverigefinska kulturen.

Samarbete!

Samarbete innebär styrka och därför ska Sverigefinska Riksförbundets distrikt och lokalavdelningar engageras och aktiveras ytterligare. Andra aktörer är folkhögskolorna i Axvall och Haparanda, studieförbundet ABF, Finlands kulturinstitut och många andra samarbetspartner. Finansiering söks från den finska och svenska staten. Finansieringen är en nödvändig förutsättning för projektet, men likväl är de frivilliga insatserna väsentliga. Sveriges nya lagstiftning väcker intresse för minoriteterna och sätter många olika aktörer i rörelse, men de ansvariga aktörerna är sverigefinnarna själva. En bred samverkan mellan sverigefinnarna garanterar en positiv och bestående utveckling.

Projektet stöds av:

Viking-line

Upp

PROJEKTIRYHMÄ
Projektin päämies on RSKL. Projektin johtoryhmään kuuluvat:

Puheenjohtaja Seija Sjöstedt

Asiantuntija Paula Ehrnebo

Tiedottaja Matti J. Korhonen, mattij.korhonen@comhem.se

Kulttuurivastaava Pirkko Karjalainen

Toimitsija Aira Rajavuori Ludvigsen

Työryhmä
Aira Rajavuori Ludvigsen, Paula Ehrnebo, Seija Sjöstedt, Matti J Korhonen ja Pirkko Karjalainen

Projektin markkinointi- ja toteutusvaiheissa mukana asiantuntija-apua.

Projektin yhteystiedot:
RSKL
Bellmansgatan 15 nb, 118 47 Stockholm
Puh: +46(0)8-615 83 40
Fax: +46(0)8-615 83 65
Sähköposti: aira@rskl.se

Alkuun

 
 
MOTTO

”Ruotsinsuomalaisuus on rikkaus. Kaksikielisyydestä on hyötyä ja iloa sekä yksilölle että yhteiskunnalle… Omalla kulttuurillaan ruotsinsuomalaiset ilmaisevat identiteettinsä, perinteensä ja unelmansa.”

(RSKL:n Periaatteet ja visiot)

 
MIELIPITEITÄ
He tukevat Suomeksi!-projektia!
Sauli Niinistö

"Suomalaisilla ja suomalaisuudella on pitkät perinteet Ruotsissa. Vaikka maiden välissä on vain lyhyt meriraja, täytyy aina pitää huolta omasta kielestämme ja kulttuuristamme. Hyvässä yhteistyössä näin on tehty ja uskon, että myös vastaisuudessa pohjoismaalainen yhteistyö kannattaa. Oman kielen voi kokea kulttuuristen asioiden lisäksi myös arkea helpottavana tekijänä. Erityisesti kannatan pyrkimyksiä tukea suomenkielisiä hyvinvointipalveluita sekä koulutusta niitä tarvitseville.

Näiden monien arvokkaiden asioiden vuoksi toivon intoa suomen kielen ja kulttuurin edistämiseen Ruotsissa."

Sauli Niinistö
Suomen tasavallan presidentti

   
Paavo Arhinmäki

"Tunnen paljon ruotsinsuomalaisia itsekin lyhyen pätkän Tukholmassa asuneena. Moni suomalaistaustainen Ruotsissa asuva on harmitellut minulle sitä, että suomenkieltä ei koskaan lapsena opetettu tai että kielitaito on ajanmyötä kadonnut. On tärkeää, että Ruotsissa tarjotaan mahdollisuus säilyttää ja parantaa suomen kielen osaamista."

Paavo Arhinmäki
Puoluejohtaja (Vas.), kulttuuriministeri
   
Alakoski

"Suomeksi! on jännittävä ja mielenkiintoinen projekti, josta on hyötyä sekä ruotsinsuomalaislle että ruotsalaisille."

Susanna Alakoski
Kirjailija
   
Sinikka Bohlin

Olen Suomessa syntynyt, isänmaani on Suomi. Asun Ruotsissa, äidinkieleni on suomi. Juureni ovat Suomessa ja suomenkieli kantaa minun kulttuuriani eteenpäin. Juuri kieli on se,joka antaa elämän pohjan ja vahvistaa omaa identiteettiä. Meillä kaikilla, jotka puhumme suomea, on suuri vastuu säilyttää ja kehittää omaa ja seuraavien sukupolvien kieltä ja kulttuuriperinnettä.

Sinikka Bohlin
Eduskuntaneuvos

   
Jansson

”Millään asialla ei ole mitään arvoa, jollei sitä aja se kansanosa, jota asia koskee.”

Jan-Magnus Jansson Suomen instituutissa
Professori
   
Lennart Koskinen

"Olen kauan odottanut tällaista aloitetta. Nyt se on käynnistynyt. Suomeksi-projekti vahvistaa kaikkien Ruotsissa asuvien identiteettiä ja itsetuntoa, mutta antaa myös kotisuomeen virikkeitä vahvistaa vähemmistökielen asemaa. Meitä on täällä melkein yhtä monta ruotsinsuomalaista kuin Suomessa ruotsia puhuvia. Haluan myös omasta puolestani osallistua projektin päämäärien toteuttamiseen kaikin voitavin tavoin. Kiitos Ruotsinsuomalaisten keskusliitto tärkeästä työstänne."

Lennart Koskinen
Ensimmäinen suomalainen piispa yli 200 vuoteen Ruotsissa.
   
Numminen

"Ei Suomen eikä Ruotsin poliittisissa piireissä oikein ymmärretä, että tarvitsemme toistemme kieliä tulevaisuudessa aivan välttämättä. Tutkimusten mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi tarvitsee noin 100.000 ruotsia osaavaa, äidinkieleltään suomenkielistä, nuorta aikuista liike-elämän ja teollisuuden tarpeisiin. Ruotsista käsin tarvitaan noin 50.000 suomea osaavaa. Englanti ei riitä, kuten monet nuoret (ja poliitikot) luulevat, sillä syväbisnes tarvitsee pohjoismaisia kieliä pohjoismaisessa toiminnassa."

M.A.Numminen
Kansantaiteilija
   
Sabuni ”Det är dags att fylla riksdagens erkännande med ett innehåll som märks i de nationella minoriteternas vardag. Det är först när de nationella minoriteterna nyttjar sina rättigheter som Sverige får en levande minoritetspolitik och minoritetsspråken kan börja återta förlorad mark.”

Nyamko Sabuni
28. 3. 2009 Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa
Ministeri (FP)

   
Arja

"Jokaisella ruotsinsuomalaisella on tärkeätä äidinkieli ja suomalaiset juuret."

Arja Saijonmaa
Taiteilija

   
Riitta Uosukainen

"Tietooni on tullut Suomeksi-projekti, jota pidän erittäin tärkeänä. Ruotsinsuomalaiset tarvitsevat tahtoa, tarmoa ja tekemisen iloa suomen kielen elvytykseen. Jos aivoja ei käytetä, ne surkastuvat. Samoin käy kielelle. Elvytysprojekti on ihana idea. Toivotan sille mitä parasta menestystä. 'Nouse, riennä suomen kieli!'"

Riitta Uosukainen
Valtioneuvos
RUOTSINSUOMALAISET
Ruotsissa on noin 675 000 suomalaisperäistä henkilöä eli 7,3% maan kokonaisväestöstä. Arviolta 250 000 ruotsinsuomalaisista puhuu suomea.

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaisperäiset jaetaan kolmeen ryhmään:

Suomessa syntyneet (1. sukupolvi): 175 116 henkilöä

Vähintään toinen vanhemmista syntynyt Suomessa (2. sukupolvi): 261 136 henkilöä

Vähintään yksi isovanhemmista syntynyt Suomessa (3. sukupolvi): 238 680 henkilöä

Yhteensä 674 932

(Lähde: SR Sisuradio)

Alkuun

YHTEISTYÖ ON VOIMAA
Seurat, piirit ja liitto

Axevallan kansankorkeakoulu ja Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu

ABF

Föreningen Norden

Suomen kulttuuri-instituutti

Ruotsinsuomalaisten

Kirjoittajayhdistys

Kirjakauppa Tammi

Yhteistyöaloite Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa

Suomalaiset yhteistyöjärjestöt

Yhteistyön kautta toimintaa ruotsinsuomalaisiin kouluihin

Tiedotusyhteistyö

Alkuun

SUUNNAT
Suomeksi!-projekti suuntautuu sekä ruotsinsuomalaisille että ruotsalaisille. Ruotsalaisille mm:

Mina finska rötter – kielenelvytyksen projekti ABF Gävleborgin mallilla

Suomen kielen etäopiskelu

Luentopankki Merkkivuosi 2009 tapaan (suomeksi tai ruotsiksi)

Tiedotusta kuntatasolla

Yhteistyö kuntien vähemmistötyöntekijöiden kanssa

Pilottiprojekti 8 kunnassa

Vuoden ruotsinsuomalainen kunta (RSV)

Ruotsinsuomalaiset lapset, nuoret ja vanhemmat:

Lasten kieli- ja kulttuurikerhot, Tenavat-perhekerhot,
lauantaikerhot. Kiinnostus kasvanut, nyt 20 kunnassa. Liitto tarjoaa tukea.

Kiertävä lapsikulttuurin tapahtuma marraskuussa 2011, Uumaja, Tukholma, Göteborg.

Perhetapahtuma Hyvinvoinnin lähteillä Västeråsissa 13.–14.5.2011

Kieli- ja kulttuurileiri Lintujärven Leiri Axevallassa 10.–16.6.2011 peruskouluikäisille.

Syyskaudella 2011 kulttuuritoiminnan ohjausta ja yhteistyötä ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa. Vuonna 2010 teemoina teatteri ja tanssi. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat.

Iltahämärissä ja Aamunkoitteessa pohjoismainen lukuviikko, suomenkielistä lastenkirjallisuutta kirjastoihin, esikouluihin, kouluihin ja yhdistyksiin. Ikäihmiset lukevat lapsille. Yhteistyö Föreningen Nordenin kanssa. Marraskuu 2011.

Digitala Bilderböcker -yhteistyö. Satukirjoja suomi-ruotsi ja ruotsi-suomi.

Elipä kerran…/ Det var en gång...– kaksikielistä lastenteatteria hallintoaluekuntiin, mahdollinen kiertue kesäkuun alussa 2011.

Nykysuomea, ruotsinsuomea ja kirjallisuutta – Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi Axevallassa 17.–19. elokuuta 2011, jonka jälkeen Axevallan Kesä -kulttuuritapahtuma 19.–21. elokuuta 2011.

Alkuun

LUENTOPANKKI
Tässä muutama valmiiksi sovittu luennoitsija. He ovat käytettävissä suomeksi tai ruotsiksi eri tilaisuuksissa, teemapäivien aikana, yhteistyöryhmien ja kuntien yhteistyössä ja koulutuksissa. Luennoitisijapankkia kasvatetaan koko ajan.

Tilaus tapahtuu luennoitisjalta suoraan sähköpostitse, jolloin sovitaan ajat, paikat ja hinnat. On järkevää järjestää tilaisuuksia esimerkiksi opintoliitto ABF:n kanssa ja saada sitä kautta rahoitus.

Fil. toht. Paula Ehrnebo
Aiheet: Suomen kieli, Ruotsinsuomi ja sen kehittäminen, Kielipolitiikka
Info paula.ehrnebo@bredband.net

Vähemmistökonsultti Esko Melakari
Aiheet: Ruotsin kansallinen vähemmistöpolitiikka ruotsinsuomalaisten näkökulmasta, Ruotsinsuomalaisuuden historia vähemmistöperspektiivistä, Suomen ja Ruotsin yhteinen historia, Tukholman suomalaisuuden historia Vanhassa kaupungissa (luento ja opastus)
Info esko.melakari@gmail.com

Opettaja, tutkija ja kirjailija Seppo Remes
Aiheet: Metsäsuomalaiset ja suomalaismetsät, Sukulaiskansa marit, Ruotsinsuomalaisten historia, Sukututkimus
Info seppo.remes@telia.com

Filosofian kandidaatti, kulttuurituottaja Lina Puranen
Aiheet: Andra generationens finne, Sverigefinsk kultur - hur man genom kultur kan arbeta med minoritetsfrågor
Info linapuranen@gmail.com

Alkuun

Otsake

© Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Sivun teki ja sitä päivittää Kai Kangassalo. Päivitetty 5. maaliskuuta 2012.