Ajankohtaisia ja tulevia


Pohjoisen ryhmät kouluttivat jäseniään.
Pohjoisessa toimivista ryhmistä välillä Luulaja – Örnsköldsvik osallistui viiden eri ryhmän jäseniä koulutukseen, joka järjestettiin kahtena eri tapahtumana kahden viikon välein. Kursseilla oli ohjaajana Anna-Maria Ingerö.

Ensimmäisenä kurssitettiin ihmisiä Kalixissa. Kurssipaikkana oli Grytnäsin Härrgården, jonne osallistujat kokoontuivat 14. maaliskuuta kahden päivän ajaksi.

Huhtikuussa pidetyllä Örnsköldsvikin kurssilla, jonka myös veti Anna-Maria Ingerö, oli osallistujia Uumajasta  ja  Ö-vikistä, yhteensä 14 henkeä. Myös siellä oli kurssipaikka erinomainen, meren rannalla sijaitseva Sommarhemmet, joka kylpi kevätauringossa ja antoi  kurssilaisille hyvän ”fiilingin”. Mukana oli monia ensikertalaisia, mikä oli omiaan lisäämään positiivista tunnelmaa.
Teksti ja kuvat: Erkki Kellokumpu

Pohjoisessa on totuttu pitkiin matkoihin, ja taival taittuu mukavasti hyvässä seurassa.

Teatteria harrastaessa on tärkeää, että kaveria autetaan aina tarvittaessa.

Ö-vikin kurssilla oli kevät jo niin pitkällä, että jopa Saku Sammakko oli lähtenyt kosiomatkalle. Onkohan Hillevi Hiiri myös tullut ulos kolostaan?

Eeva Wiström oli kuin kala kuivalla maalla.

Kurssin kaksi veteraania, Pirkko Hirvonen harrastajaveteraani ja Pentti Nousiainen kurssin vanhin osallistuja.

Ö-vikin kurssilla takasivat Eeva Pakkanen ja Sinikka Rudolfsson kurssilaisten hyvinvoinnin.

Markku Pakkanen seuraa silmä tarkkana toisten esittämiä ”improja”.

Sokkotanssi: Tapa oppia luottamaan toisiinsa.

Kuva 9: Ö-vikin kurssipaikalle oli luontoäiti taiteillut harvinaisen taideteoksen kevään viimeisistä lumista.

Anna-Maria Ingerö on tuttu ja pidetty ohjaaja ruotsinsuomalaisten teatteria harrastavien parissa.

Ajoittain oli kurssilla meno yhtä kovaa kuin raviradalla.


Kurssilaiset aistimassa ulkona luonnon ääniä ja hajuja. Yllättävän voimakas elämys.

ELIPÄ KERRAN ...
DET VAR LÄNGE SEDAN ...



Kieliteeman käsittelyä hauskalla tavalla. Kettu ja Karhu kohtaavat metsässä, jonka kumpikin haluaa vain itselleen. Mutta he huomaavatkin, että heidän välillään olevat eroavaisuudet eivät ole esteenä yhteiselolle. Esityksen kesto noin 45 minuuttia. 

Tilaukset ja tiedustelut: RSHT/ Aira Rajavuori Ludvigsen 08-615 83 44 tai aira@rskl.se

Kaksikielinen perhe-esitys, jonka on kirjoittanut ja ohjannut Anna-Maria Ingerö.
Ruotsalainen KETTU: Joakim Saedén
Suomalainen KARHU: Seija  Själander
Musiikki: Joakim Saedén Tekniikka: Ulf Själander

Kuvia tästä (6,3 MB)!

Logoja yhteistyöprojekteihin



Kopioi logo omaan koneeseesi seuraavasti:
1) Osoita logoa nuolella.
2) Paina hiiren oikeanpuoleista painiketta.
3) Valitse: Spara bild som ...


Uusia jäsenryhmiä  Liittoomme

Kuten aikaisemmin kerroin, on kiinnostus teatteria kohtaan lisääntynyt. Sama suunta jatkuu edelleen, tämän vuoden alkupuoliskolla on tullut jo kolme uutta ryhmää Liittomme jäseneksi. Eteläruotsin Piirin teatteriryhmä, jossa vetäjänä ”Lokareista” tunnettu Erkki Lahti, joka nyt satsaa teatteritoimintaan, Boråsista Teatteri Koheltajat, Tauno Timosen johdolla sekä Tukholmasta Pihkateatteri, joka on ”suudeltu” uudelleen henkiin kaksikymmentäkolme vuotta kestäneen ”prinsessa Ruususen” unen jälkeen.
Pihkateatteri
Pihkateatteri oli voimissaan  1970 luvulla, kuvassa he esiintyvät Tukholman Suomalaisen Seuran 80-vuotisjuhlassa.

Tukholman Suomalaisen Seuran puitteissa on ollut sen reippaan sadan vuoden olemassa olon aikana monenlaista teatteritoimintaa.
Muun muassa 1970 luvulla seurassa toimi useampia teatteriryhmiä yhtä aikaa, kuten muun muassa Studioteatteri ja Pihkateatteri.
Pihkateatteri toimi noin 15 vuotta, kun se sitten lakkautettiin seuran syyskokouksen päätöksellä 22/11 1987. Nyt se on  muutaman ”tulisielun” voimin herätetty jälleen henkiin.


Pihkaryhmä uhkuu intoa. Ryhmä harjoituksissa huhtikuun lopulla Suomen instituutin tiloissa.

Muun muassa Tellervo Jarvaa voidaan kutsua teatterin harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä hän toimii yhtä aikaa kahdessa ryhmässä, Södertäljessä toimivassa Teatteri Tuikussa ja nyt myös Pihkateatterissa, myös Pertti Koistinen on harrastanut teatteria aikaisemmin mutta muut ryhmän jäsenet ovat uusia teatterin harrastuksen parissa. Suuri kiitos Pihkateatterin ”henkiin suutelemisessa kuuluu myös Tukholman Suomiseuran puheenjohtaja Seija Sjöstedtille.

Tellervo Jarvaa voi kutsua ihan aiheellisesti ”teatterin harrastajaksi”, hän nimittäin toimii kahdessa eri ryhmässä yhtä aikaa.

Allekirjoittanut vieraili huhtikuun lopulla Pihkateatterin harjoituksissa  Suomen instituutin tiloissa.  Tunnelma oli hyvä, eikä tulevaisuuden suunnitelmia puuttunut. Ryhmällä on harjoituksen alla vanha klassinen näytelmä Puntilan isäntä, jolla olisi tarkoitus vierailla ensivuonna teatteripäivillä. Ryhmää ohjaa Anna-Maria Ingerö.

Erkki Kellokumpu

Pieni kulkuri

Ilona-teatterin ”En liten vagabond eli pieni kulkuri” -näytelmän ensi-ilta oli Göteborgissa 4/10. Esitys oli ruotsinkielinen, mutta riippumatta siitä, millä kielellä se esitettiin, oli esitys vahva ja loistava näyte ruotsinsuomalaisen harrastajateatterin voimasta ja ennen kaikkea Teatteri Ilonan lähes ammattitasolle yltävästä suorituksesta.

Yllättävää oli miten pienellä rekvisiitalla saadaan aikaan suuri kokonaisuus, jossa näyttelijät valloittavat näyttämön ja välittävät katsojalle voimakkaan esityksen, josta jää lämmin ja hyvä olo siitäkin huolimatta, että tarina ei ole mikään auringonpaiste juttu, vaan kappale todellista elämää.

Pieni kulkuri on tarina asfalttikukasta, josta tuli kaikkien rakastama Charlie Chaplin. Se on ylistys lapsen luovuudelle, mielikuvitukselle ja henkiinjäämisen vietille.

Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Anna-Maria Ingerö

Tuotannon toteuttamiseen on ryhmä saanut apua mm seuraavilta: RSHT (ohjaaja), Göteborgin operettiseurue (kaksi näyttelijää) ja Sirkus junior (sirkustytöt). Ryhmän jäsenien oma satsaus on myös suuri.

Esitys on tilattavissa.
Yhdyshenkilö on Anita Bemerstam, puh: 076-814 95 10 tai Kaj Mara puh: 073-949 61 49.


Kaj Mara Chuckin osassa koulukodin iltarukouksessa.


Pääosan esittäjä Kaj Mara on kuin luotu osaan. Hänen isoveljeään esittävä Timo Hokka  täydentää esitystä niin, että se hipoo täydellisyyttä.


Lehtiä ja kukkia myyvät tytöt Emilie Mara ja Elsa Bemerstam antavat myös uskoa teatteriharrastuksen jatkuvuuteen.


Anita Bemerstam oli äidin roolissa.


Äiti javeljekset.


Sirkustytöt elävöittivät esitystä.


Poliisi valvoo.


Poliisi.


Kukat ja onnittelut oli ensi-illassa todella ansaittu.


Kulkuri Anna-Maria.

Kuvat: Erkki Kellokumpu


RSHT kouluttaa kirjoittajia.

RSHT on harrastajateatteriliitto, mutta siitä huolimatta se järjestää myös kursseja kirjoittajille? Syy siihen on yksinkertaisesti se että täällä ruotsissa olevat ja toimivat suomenkielistä  teatteria harrastavat ryhmät ovat eläneet ja asuneet suurimman osan elämästään täällä ruotsissa ja näyttää, että ryhmillä on tarve löytää tekstejä joihin ne voivat samaistua.
On siis paikallaan järjestää näytelmäkirjoittajakurssi ammatti-ihmisen ohjauksessa.

Tällä hetkellä meneillään oleva kurssi on toinen lajissaan, ja molempien kurssien ohjaajana on toiminut Anna-Maria Ingerö, joka on koulutukseltaan dramaturki ja on itse kirjoittanut useita näytelmätekstejä.

Tämänkertainen kurssi on toteutettu niin kutsuttuna ”etäkurssina”, siis enimmäkseen internetin kautta. Kurssiin kuuluu myös päivän mittaisia tapaamisia, joista ensimmäinen oli toukokuun puolivälissä liitotoimistolla Tukholmassa.

Paikalla oli kuusi kurssilaista seitsemästä, ja kaikki olivat erittäin tyytyväisiä kurssiin.

Hanna Kivimäki osallistui jo edelliselle kirjoittajakurssille ja kertoi olevansa erittäin tyytyväinen kurssien antiin, edellisen kurssin tuloksena syntyi näytelmä nimeltä ”Peiliin piirtynyttä”. Sitä saavat ryhmät tiedustella Hannalta.

Marja Räihä joka on meille ruotsinsuomalaisille tuttu kulttuuri-ihminen ja ehkä  parhaiten tuttu ”Ruotsinsuomalainen” lehden sivuilta, missä hän on kirjoitellut pitemmän ajan Västeråsin ja sen ympäristön tapahtumista. Häneltä on kustannusyhtiö Otava julkaissut kirjan ”Torvensoittajan Huilu -90 luvulla ja sijoittunut toiselle sijalle romaanikilpailussa. Sen lisäksi hän on julkaissut ”omakustannuksella runokirjan nimeltä ”Yksinäisyyden salonki”.
Nyt hän haluaa sukeltaa näytelmien monivivahteiseen maailmaan.

Matti Wirlander osallistui myös edelliselle kurssille. Hän kertoi silloin tunteneensa alemmuuskompleksia muiden kirjoittajien keskuudessa, mutta halu oppia kirjoittamaan kuitenkin oli se kantava voima joka piti hänet mukana. Matti kertoi myös pitävänsä päiväkirjaa. Pitänyt aina -50 luvulta saakka, joten hänellä on varastossa varmaan useammankin näytelmän materiaalit.

Paula Vartiainen on aikaisemmin käynyt ”luovan suomen kurssilla. Hän kirjoitellut myös pienempiä kertomuksia lähinnä  -50 luvun pohjois-suomesta. Kiinnostus oli asia mikä sai lähtemään kurssille, eikä kaduta.

Raija Piironen on omakustantanut pakinakokoelman, johon hän sai myös  valtion avustusta, sen lisäksi hän on kirjoittanut kuunnelmia, joten siitä on helppo loikata näytelmien pariin.

Veijo Posti on harrastanut teatteria jo aikaisemminkin, hän tuli kolmannelle sijalle RSHT: kirjoituskilpailussa noin 10 vuotta sitten. Kynä on kulunut Veijon kädessä pitkin elämää, hän on kirjoitellut milloin runoja, lauluja ja myös näytelmiä. Hänellä on pitkään ollut työn alla näytelmä nimeltä ”Kohtaus rannalla”. Kurssille hän tuli saadakseen lisäoppia näytelmien kirjoittamiseen.
Teksti ja kuvat: Erkki kellokumpu

Kirppujen Pajatso



Lyhyt kertomus näytelmän sisällöstä

Peliriippuvuus on tullut vauhdilla yleiseen keskusteluun. Televisio ja uusi dokumenttikirjallisuus kertoo ihmiskohtaloista, jotka ovat ajautuneet tähän varsin vaikeasti havaittavaan ja hoidettavaan ongelmaan. Netti-pokeri ja muut tietokoneella pelattavat rahapelit ovat tulleet olohuoneisiimme
ja yhä nuoremmat pelaajat jäävät koukkuun.
Suomen laivoilla eläkeläiset valloittavat peliautomaatit, yksikätiset ja hedelmäpelit.
Mutta kuten tiedämme, pelit voittavat aina.
Kysymys ei ole taidoista vaan tuurista. Häviöt kärsitään itse ja kun uusi eläke tulee,
yritetään uudestaan.

Peliriippuvuutta verrataan alkoholismiin, narkomaniaan, lääkkeiden väärinkäyttöön,
siis erittäin vaikeisiin ja pitkäaikaista hoitoa vaativiin ongelmiin. Kuitenkaan hoitotoimenpiteet ja erilaiset terapiat tavoittavat vain murto-osan niistä ihmisistä, joiden elämää ja arkea tämä rahapeliaddiktio hallitsee. Yleensä ongelmasta päästään puhumaan vasta sitten, kun romahdus on jo tapahtunut, ja käteen on jäänyt vain suuret velat ja syvä häpeä.

Teatteri-Kirput Uumajasta haluaa olla yhtenä keskustelun avaajana uudella esityksellään
PAJATSO, jonka ennakkonäytös on 27. ja ensi-ilta 28. maaliskuuta -09.

Tämä tragikoominen esitys kertoo kahdesta varsin erilaisiin yhteiskuntaluokkiin syntyneistä
naisista, heidän elämäntarinastaan, jossa yhteisenä nimittäjänä on peliriippuvuus.
Teatteriesitys ei voi yksinään olla parantajana, mutta omalta osaltaan on sillä mahdollisuus
olla keskustelun avaajana. PAJATSO-näytelmä ei niinkään anna vastauksia vaan esittää kysymyksiä tilanteessa, jossa toisena osapuolena on elävä yleisö.

ohjaaja Tapio Aarre-Ahtio

Finnstigen elää hakkuista huolimatta!

Kuluneen vuoden aikana on ollut paljon keskustelua  Stora –Enson Finsstigenin museoalueella tekemästä metsän hakkuusta, ja  olipa jopa pelkoa siitä että vieläkö teatteriryhmä Finnstigen saa yleisöä esityksiinsä hakkuiden jälkeen. Pelko oli kuitenkin turhaa!!!

Tänä kesänä ryhmä esitti kolmannen kesän peräkkäin Marianne Söderbäckin kirjoittaman näytelmän  ”Juhannusjuhlat/ Midsommarfest vuonna 1821. Näytelmän esitykset Hälleforsin Finnstigenillä menivät odotusten mukaisesti. Metsän hakkuu ei haitannut esityksiä lainkaan Katsojia oli lapset ja vapaalippulaiset mukaan lukien noin 280. Joukossa oli myös parikymmentä sen enempää suomea kuin ruotsiakaan osaamatonta eurooppalaista turistia. He ilmoittivat kuitenkin ymmärtäneensä näytelmästä yhtä ja toista, ja olevansa tyytyväiset esitykseen.


Jo 1800 luvun alussa oli juhannus nuorten rakastavaisten juhla. Kuvassa Näytelmän pekka kosii Maritia.

Tietysti näin suuren hankkeen toteuttamisessa on omat ongelmansa. Mukana oleville tulee sairauksia, työesteitä ja muuta asioita mutkistavaa. Tänä vuonna olivat entiset Marit, Trulli- Kaisa ja viulisti Kristin joutuneet perumaan mukanaolonsa. Heidän tilalleen saatiin uudet ja erilaiset.


Kalsuta kalsuta Karvalaan? 1800-luvulla elivät vielä kansan keskuudessa erilaiset loitsut.

Instrumenttimusiikki korvattiin mekaanisella, joka toi mukanaan mahdollisuuden äänitehosteisiin. Bredsjön kylän asukkaita ihmetytti  harjoitusten alkuvaiheessa outo ukkosenjyrinä, joka johtui uuden Trulli-Kaisan yliluonnollisista voimista.
Näytelmän uusi Marit ei varsinaisesti pelännyt sulhastaan Periä, mutta oli tehnyt itselleen selväksi mitä tahtoi ja mitä ei tahtonut. Hän ei halunnut miniäksi tunnetusti riitaiseen Heaan, vaan päätti lähteä omille teilleen.


Kiireesti piiloon! Liekö tulossa kilpakosijoita?

Näytelmän käsikirjoituksen tekijä Marianne Söderbäck on antanut Finnstigen- teatterille vapauden muokata näytelmää tarpeen mukaan olosuhteisiin sopivaksi. Maritin ja Trulli- Kaisan roolit sopivat sellaisinaan Paula Pallarin ja Leila Kenttälän esitettäviksi. Ajankuvauksena 1800- luvun oloista näytelmään lisättiin Elin-muorin ja kehrääjä-Hannan kommentit heidän luokseen ”kahvittelemaan” pyrkivälle naissankari Gottlundille: Oma suu on lähempänä kuin kontin suu… 

Tämänvuotiseen näytelmään oli lisätty Nisse, Perin pikkuveli, jota esitti teatteria opiskeleva nuori Filip Nässe´n.


Trullikaisa tekee taikojaan nuorelle parille.

Vuoden 2009 Juhannusjuhla Finnstigenillä on siirtynyt muistoihin. Ensi vuonna siellä juhlitaan jälleen juhannusta. Miten, sen näyttää aika.   

Teksti: Helena Roininen
Kuvat: Erkki Kellokumpu

Ideapäivien tulosta:
SKETSIPANKKI

Hammassärky
Näytelmä 50-luvulta eräästä Perämeren kaupungista.
Näytelmässä on 9 henkilöä, ja sen voi esittää 5-6:lla näyttelijällä.

Tarina kertoo kahdesta jo keski-ikään tulleesta avioparista, joiden elämä oli välistä hyvinkin vaikeaa. Ainainen rahanpuute kiristi parien keskinäisiä suhteita. Vaimot koettivat estää miehiä juopottelemasta monin keinoin. Miesten tilipäivä saattoi olla hyvinkin kärjistynyt, sillä monesti miesten piti rukoilla vaimoilta rahaa, jotta saisivat ostaa “lauantaipullonsa” sauna-illaksi.
Käypä joskus niinkin, ettei rahaa saa edes tupakkaan, varsinkin silloin kun töitä oli vähän.  Silloin piti löytää muita keinoja asian korjaamiseksi. Naapurin Reino on mielestään keksinyt hyvän keinon saada rahaa tiettyyn tarkoitukseen, mutta saavatko miehet sitä?
Veijo Posti
veijo.p@bredband.net

Pienoisnäytelmä: Ympyrät:
6 A4 sivua henkilöt: 3 naista + kolme miestä.
Aihe: Uhrautuminen ja ihmisen oikeus omaan elämään.
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Pienoisnäytelmä: Seinillä on korvat:
6 A4 sivua. Henkilöt: 3 naista + 2 miestä
Aihe: Salapoliisijuttu.
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Pienoisnäytelmä: Mies paikallaan.
6 A4 sivua. Henkilöt: 3 miestä ja 3 naista.
Aihe: Elämä on täynnä yllätyksiä, eikä kaikki mene hyvienkään suunnitelmien mukaan.
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Sketsi: Varman päälle.
4 A4 sivua.  Henkilöt: 2 miestä + kaksi naista + (Ihmisiä ilman puheosia )
Puhumattomuuden seuraukset voivat olla arvaamattomat.
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Sketsi: Joulujuomat: 3 A4 sivua. Henkilöt: Mies, nainen ja myyjä.
Aihe: Nykyajan elämän helppous.
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Sketsi: Löytötavara:
3 A4 sivua. Henkilöt: 3 naista + 2 miestä
Aihe: ???
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Sketsi: Maanantai ei mittään:
3 A4 sivua. Henkilöt: 1 nainen + 2 miestä.
Aihe: Työttämän perheen elämää ja haaveita.
 E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

 Joulupukki työnvälityksessä
Kahdelle hengelle tarkoitettu leikkimielinen sketsi,  jonka on kirjoittanut Helena Roininen.
Tekstin pituus 2 A4 arkkia.
Lähempiä tietoja:
E-posti: helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Poliisi kuulustelee 
Kirjoittanut Veijo Posti.
Poliisi kuulustelee on hupaisa perinteinen sketsi, jossa leikitään sanoilla ja asioilla ja johon antaa hyvää väriä pohjoisen, Lapin ihmisten murre ja puhetyyli.
Sketsistä voi käyttää osia tai sitä voi ”lihottaa” esittäjien mielen mukaan.
Tiedustelut: Veijo Posti, veijo.p@bredband.net
 
Ongelmajäte
Kirjoittanut Erkki Kellokumpu.
Nainen on todella kyllästynyt juopottelevaan mieheensä ja on viemässä tätä ongelmajätteiden kierrätyskeskukseen.
Sketsin pituus 1 A4 sivu.
Sopii hyvin  iltamiin tai vaikkapa tanssien lomaan mielen piristykseksi.
Tiedustelut: Erkki Kellokumpu,
erkki.kellokumpu@spray.se

Joululahja
Maalaistaloon kuudelle hengelle sovitettu sketsi, joka on pituudeltaan neljä A4 sivua.
Sketsi käsittelee talon isännän syntymäpäivää, joka sattuu lähelle joulun valmisteluja. Pitäisi keksiä lahja joka täyttäisi niin joulu- kuin synttärilahjan vaatimukset.
Sketsin on kirjoittanut Helena Roininen.
Lähempiä tietoja:
E-posti helenaroininen@comhem.se
Tai puhelin: 0586-531 89 koti, 0586-554 30 työ

Vaarallista nykyaikaa
Panitpa suuhusi mitä tahansa, aina se on myrkyllistä, ja ”viikatemies” kyttää vieressä?
”Vaimo saa päättää mihin tautiin miehensä tappaa”, sanoi Tellervo Koivisto jo 1980-luvulla. Entä, miten oli ennen?
Ratkiriemukas tutkielma tämän päivän vaaroista, jotka makaavat kauppojen hyllyillä.
Sketsin on kirjoittanut Tauno Jokimäki.
Kaksi A4 sivua.
Tiedustelut:
Erkki Kellokumpu, erkki.kellokumpu@spray.se